Itseluottamuksella varustettu sählääjä

Tällainen oli Vapun tulkinta Nokkaeläimestä tai jotten vääristele niin tämä on minun tulkintani Vapun palautteesta viikonlopun aikana. Kävimme siis Nokan kanssa Vapun hyppytekniikan peruskurssin. Tykkäsin kovasti Vapun tyylistä ja ihailin hänen koiran lukutaitoja. Sillä välin kun minä sain hokea itselleni että "älä katso ohjaajaa vaan katso koiraa" niin Vapulla oli jo hyvä mielipide suorittavasta koirasta. Lauantaina katsoin kaikki kolme ryhmää ja sunnuntaina meidän omamme lisäksi toisen maksiryhmän harjoitukset. Vapulta tuli myös paljon muita hyviä huomioita, jotka eivät liittyneet suoranaisesti hyppytekniikkaan joten muiden koirakoiden katsomisesta sai myös paljon irti. Viikonlopusta taitaa olla noin 10 sivun muistinpanot. :)

Mitä hänellä sitten oli sanottavana Nokasta? Mainittakoon tässä, että Nokkis suoritti tuon viikonlopun aikana enemmän ihmisen rakentamia esteitä kuin koko sen ekan elinvuotensa aikana yhteensä. Eli Vappu näki hypyt à la Nokka, eikä à la Martinaa jos nyt niin voi sanoa.

- Nokalla on hyvä rytmi ja lukee etäisyyden ja korkeuden hyvin
- Se osaa siirtää painoaan takaosalle mutta ponnistuksessa on vielä harjoiteltavaa. Kaikki harjoitukset/temput mitkä lisäävät koiran tietoisuutta takajaloista ja takapään käyttöä ovat hyödyllisiä. Koiran pitää istua lähdössä, jolloin paino on jo valmiiksi takana.
- Nuoren koiran kroppa on kesken mikä todennäköisesti vaikuttaa siihen ettei selkä pyöristy niin kuin pitäisi -> syvien lihasten treenaminen + muutenkin hyvän lihaskunnon tärkeys
- Nokkaeläin kulkee välillä pää ylhäällä ja käyttää sitä ponnistuksen apuna -> jos ei ole pakko että nami tulee kädestä niin antaa poimia maasta, muutenkin ei saa namittaa niin, että koira kurottaa niskansa vaan namikäden pitäisi olla koiran suun korkeudella. Seuraaminen on sitten eri juttu. Olisi  myös hyvä tehdä perusasento ja seuraaminen sekä vasemmalla että oikealla puolella.
- Se on vähän laiska nostamaan etutassujaan ja kulkee välillä aika suorilla etujaloilla ja hypyissä nopeasti roiskii ne miten sattuu. Eli meidän liikkuminen metsässä on hyvä juttu jonka lisäksi Vappu suositteli harjoittelemaan tikapuilla. Meidän valjaista Vappu ei tykännyt joten nyt kun hihnakävely on suht hyvällä mallilla niin siirryttiin takaisin kaulapantaan.
- Nokkis lukee korkeuden ja etäisyyden hyvin mutta jos on matala este niin se menee sieltä mistä rima on alin, eli ei panosta hyppytekniikkaan  koska on liian helppoa-> etäisyyden arviointiharjoitusta tehdään nokkaeläimen kanssa vasta sitten kun vikan riman korkeutta voi nostaa
- Nokka näyttää väsymistään sillä että sählääminen lisääntyy ja koordinaatio heikkenee.
- Tyypillä on itseluottamusta ja intoa targetille. Motivaatio on se tärkein juttu.
- Alas tultiin välillä melkein neljällä jalalla, eli Nokalle katsottiin erikseen läpi alastuloharjoitusta.

Kaikista voimakkain viikonlopusta jäi mieleen motivaation ja itseluottamuksen tärkeys. Eli harjoitukset tehdään koiran omalla tasolla. Maksikoira voi hyvin tehdä medikoiran väleillä jotta saa onnistumisen tunnetta ja itseluottamusta. Jos koira kieltäytyy suorittamasta esteen (esim väsynyt, kipeä, liian vaikea) niin on ohjaajan vastuulla miettiä miksi koira kieltäytyi eikä runnota se läpi. Peruskauraa mutta aah niin tärkeätä.

Samalla porukalla on luvassa Vapun jatkokurssi marraskuun loppupuolella jossa käydään koirakohtaisesti läpi sopivia harjoituksia, eli Vappu lupaili meille umpiestettä sekä nouto hypyn yhteydessä. Toisin sanoen vietän lomani syyskuussa rakentaen aksaesteitä. :) Luulen, että kun saadaan jo bookatut toko-koulutukset pois alta niin vietetään loppusyksy jäljen ja lihaskunnon ja hyppytekniikan (2-4 kertaa kk) parissa.