TuggaTugga!

Hammaslääkärin määräämä pehmoleludieetti + teinin pureskeluvimma =

Tajusin tänään, että lattia alkaa olla tyhjä leluista, joten kävimme Nokan kanssa läpi minun lapsuuden pehmoleluvarastoa ja löysimme sieltä muun muassa alla olevan kaverin. Eiköhän tuossa mene hetki ennen kuin kaikki jalat on pureskeltu irti.

Olen irrottanut mahdolliset irtoavat silmät, nenät jne ennen kuin olen antanut lelut Nokalle. Nokkaeläin ei myöskään syö tuota täytettä (sen jäädessä yksin katson vähäsen mitä leluja jätän saman tilaan) joten pureskelkoon näitä nyt sitten vielä hetken ennen kuin saan luvan antaa sille vähän kestävämpiä leluja.

Ulkoilua

Tällä viikolla olemme saaneet Nokan kanssa kahlata lumessa. Eron huomaa sekä omassa että Nokkaeläimen liikkeessä. Joka ikinen jälki lumessa pitää tarkistaa. Tiistaina meidän ollessa jäällä onnistuin piiloutumaan niin ettei Nokka huomannut. Tyyppi kulki korvat höröllään siihen suuntaan mistä olimme tulleet ja vilkuili ympäriinsä, pysähtyi, peruutti taas vähäsen, istuutui meidän jälkien päälle kunnes lähti määrätietoisesti seuraamaan jälkiäni eikä pysähtynyt ennen kuin oli minun alapuolella. Istuin nimittäin kiven päällä.

Tänään törmäsimme metsässä hirvien nukkumapaikkoihin. Vaikka Nokka seurasikin tarkasti niiden tekemät jäljet niin ei ollut samanlaista vouhotusta kuin vuoden alussa. Se pysyi rauhallisena minun lähellä ja pystyi keskittymään kun tehtiin yksi temppu ja jäi myös odottamaan, että sai luvan jatkaa matkaa. Luulen, että pikemminkin seurasi jälkiä välipalan toivossa ja kyllähän siellä välillä osuikin herkku kuonon eteen.

 

 

Pieni ylämäkitreeni kuuluu myös rutiineihimme. :)

Kiven päällä olevat jäljet pitää kans tietty tarkistaa.

Pikku apuri avusti lumienkelin teossa.