Pentueskari

Eilen meillä alkoi pentueskari, johon olin ilmoittanut Näbbenin. Pentueskariin mentiin ihan sen takia, että täällä missä asumme niin ei oikein sattumalta törmää koirakavereihin eikä lähipiirissä ole kovin montaa pentuystävällistä aikuista koirakaveria, puhumattakaan nuorista. Tarjonta ei ole päätähuimaava Porvoossa, mutta tämä kyseinen kuulosti ihan hyvältä. Erityisesti tykkäsin siitä, ettei pennut heti pääse leikkimään vaan ensin rauhoitutaan. Treffit järjestettiin eläinlääkäriasemalla.

Näbben tuli oikein reippaasti omin jaloin sisään. Painoa oli noin 5 kiloa. Rauhallisesti odotti kunnes päästiin tilaan, jossa treffit pidettiin. Tällä kerralla koirakoita oli 4. Me, viiskuinen chihauhau, reilu kolmekuinen bichon havanais ja nelikuinen paimenkoira (en nyt muista rotua), eli Näbben oli porukan vauva. Keskittyi minuun loistavasti ja makasi rauhallisena lattialla. Vähän vilkaisi muita koiria, mutta ei tuntenut tarvetta käydä moikkaamassa eikä olisi saanutkaan. Kun koirat pääsivät vapaaksi, Näbben jäi viereeni istumaan. Paimenkoira tuli heti moikkaamaan mutta Näbben teki väistöliikkeitä. Paimenkoira oli erittäin reipas ja olisi lähtenyt heti leikkimään, mutta tällä kerralla leikki ei vielä oikein lähtenyt käyntiin. Noustuani lattialta Näbbenkin lähti tutkimaan tilaa eikä enää sen jälkeen pyörinyt jaloissani, mutta paimenkoiran tullessa pyytämään leikkimään, pikkuinen saattoi livahtaa kaapin alle.  Loppua kohti jo otettiin suotuisammin vastaan paimenkoiran lähentelyitä, mutta eivät vielä kunnolla leikkineet. Näbbeniä kiinnosti vuorostaan bichonia, joka haki turvaa omistajiensa jaloista. Näbben jopa esitteli pieniä dominointieleitä Toffe-bichonia kohtaan. Chihauhau oli suurimman osan ajasta sohvan alla piilossa.

Pentu jäi leikkituulelle ja tultuamme kotiin yritti yllyttää hoitokoiraa leikkimään. Sain kunnon naurut kun pikkuisella oli aikaisemmin saatu luu suussa (luun syöntikielto loppui tänään) ja härnäsi hoitokoiraa, joka oli syönyt omansa aikoja sitten. Hyppäsi, haukkui ja leikki luulla kunnes se tippui suusta ja hoitokoira otti sen ja söi. Vähän oli pikkuisella hölmö ilme.