Home alone

Yksinoloa ollaan harjoiteltu ihan alusta asti. Olemme kuitenkin edenneet maltilla (lue olin lomalla), eli pennulla on ollut paljon lyhyitä yksinoloja ja muutama pitempi. Tähän hoitokoiran lenkit olivat mainiot. Ensimmäisen viikon jälkeen kun yksinoloa kertyi jo yli tunti, aloin äänittää ne. Kuuntelin sitten aina piikkien kohdalla. Minulla meni hetki ennen kuin tajusin kaikki kanin aiheuttamat äänet. Mietin esim ekan kerran jälkeen, että pitävätkö putket tuollaista ääntä kun kone oli keittiön työpöydällä siltä varalta jos pikkuinen saisi portin auki ja pääsisi keittiöön. Kunnes sitten lopulta tajusin, että sehän oli kani joka juo. Koira oli kuitenkin hiljaa. Yhden kerran kun tiesin jo lähtiessäni, ettei pikkuinen ollut siinä mielentilassa kuin olisin halunnut niin porttia oltiin kiusattu noin 5 minuuttia, jonka jälkeen hiljaisuus laskeutui.

Tämä kaikki kulminoitui tähän päivään, eli loma loppui ja oli aika palata töihin. Minulla työpäivä saattaa helposti työmatkoineen venyä 10-tuntiseksi. Ennen tätä päivää pikkuisen pisin yksinoloaika oli 5,5 tuntia joka oli sujunut ongelmitta. Tämän lisäksi Nokka oli ollut kolme kertaa noin nelisen tuntia yksin.

Eilen meillä oli kunnon väsytyspäivä. Tehtiin opintomatka Helsinkiin ja olimmekin 14 tuntia pois kotoa. Päivään sisältyi muun muassa vierailu useammassa uudessa kodissa, kävelyä kaupungin kaduilla, spåralla liikkuminen, Manskulla menevien hälytysajoneuvojen ihmettelyä, erilaisten ihmisten kohtaaminen ja syöminen muualla kuin kotona. Kaikki sujui tuttuun tapaan, eli rennosti. Päivän päätteeksi käytiin vielä moikkaamassa meillä ollutta hoitokoiraa ja sen kämppistä, 7-kuinen kelpie. Kelpien olimme nähneet maanantaina pikaisesti niin että mustis oli kiinni ja pentu sai vapaasti liikkua. Ei ole ideaalitilanne mutta kokoero on suuri ja nuorella koiralla valtavasti energiaa eikä välttämättä ymmärrystä että toinen on vielä pieni. Eilen nähtiin ensin ulkona. Taas kerran niin että pentu vapaana ja vanhemmat kiinni. Sisällä kaikki olivat sitten vapaana ja hyvin sujui yhteiselämä. Koirat vaihtoivat vuorotellen lattialla olevia luita ja illan päätteeksi saatiin myös pieni paini aikaiseksi kelpien kanssa. Parhaiten leikki sujui kun molemmat olivat nojatuolin alla. Tasoitti tilanteen. Kotiin tultuamme pentu nukahti syliini kun minä vielä nopeasti tarkistin sen masun.

Näbben ei kuitenkaan joutunut olemaan koko päivä yksin tänään vaan olin värvännyt äidin lapsenlikaksi. Hän sai jopa kirjalliset ohjeet - omasta pyynnöstä. :) Eli päivän alussa Nokka oli 4 tuntia yksin ilman mitään puuhapakettia. Ajattelin että pentu on vielä väsynyt eilisen ja lyhyiden yöunien jälkeen. Olin oikeassa. Tämän jälkeen hän oli vajaa 2 tuntia äidin seurassa pihalla ja sisällä. Sisällä äiti oli kuitenkin passiivinen. Luki lehteä. Pentu sai puuhailla omiaan. Tämän päätteeksi pentu sai ruokaa ja uudestaan pihalle. Sitten koitti noin kahden tunnin yksinolo, jonka jälkeen pääsi taas pihalle. Viimeinen pätkä oli noin reilu tunti. Kotiin tullessani minua odotti rauhallinen pentu ja oltiin koko päivän aikana vältytty vahingoilta sisällä. Pennun pidätyskyky kun on vielä lyhyt, useimmiten noin 4 tuntia on jo aika maksimi. Minun tultuani kotiin käytiin ensin nopeasti pissalla ja hetken päästä uudelleen niin että pikkuinen sai rallatella turhat energiat pois. Nyt se nukkuu keittön lattialla olevalla  tyynyllä.

Tällä tavalla jatketaan lokakuussa.